Kalle Marttinen kertoi Eventio Groupin 50-vuotisjuhlassa Tapahtumateollisuus ry:n toiminnasta, ja järjestön näkemyksistä koko alan tulevaisuutta koskien. Marttinen on Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Suomen Palloliiton tapahtumatoiminnon päällikkö.
Suomen vaikuttavin tapahtumien puolestapuhuja, Tapahtumateollisuus ry, on tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö, joka edistää kaikkien tapahtuma-alan yritysten elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja toimii yleisesti tapahtumien äänenä ja tapahtumien puolestapuhujana.
Tapahtumateollisuus ry:n varapuheenjohtaja Kalle Marttinen tarjosi Eventio Groupin 50-vuotisjuhlaseminaarissa katsauksen tapahtumateollisuuden tilaan tällä hetkellä, ja näkökulmia tulevaisuuteen.
Mitä tapahtumateollisuus on?
Kesäkuussa 2020 perustettu Tapahtumateollisuus ry syntyi tarpeesta tapahtuma-alan edunvalvontajärjestölle. Ajatus ja tarve alan edunvalvonnalle oli jo olemassa aiemmin, mutta viimeistään yhteinen vihollisemme koronavirus toi alan toimijat yhteen. Järjestön toiminnassa mukana on hyvin monipuolisesti tapahtumakentän eri toimijoita aina tapahtumanjärjestäjistä esimerkiksi tapahtumatekniikan tuottajiin asti.
Tapahtuma-ala on elinkeinotoimintana erittäin laajaa. Vaikka jonkin pienemmän tapahtuman järjestäminen ei välttämättä yksittäiselle järjestäjälle olisikaan elinkeino, on se hyvin todennäköisesti sitä jollekin muulle tapahtuman järjestämiseen, tekniikkaan, tai vaikka fasiliteettien tuottamiseen liittyvälle taholle. Tapahtumateollisuuden laaja ekosysteemi sisältääkin paljon pieniä toimijoita. Yrityksistä valtaosa on yksinyrittäjien tai muutaman ihmisen toimijoita, jotka ovat vahvasti erikoistuneet tiettyyn toimintoon. Alalta löytyy toki myös isoja yrityksiä, mutta usein verkostot koostuvat laajalti pienistä, vahvasti yhteen linkittyneistä toimijoista. Isoissa produktioissa saattaa olla satakin toimijaa, jotka toimivat keskenään, ja tämä verkko pitää jonkun tahon kutoa yhteen.
Tapahtumateollisuus terminä ei välttämättä ole ollut monellekaan tuttu ennen koronaa. Ehkä sitä ei ole ollut olemassakaan, kuin muutamien ihmisten mielissä. Maailma on muuttunut, ja sana on nykyisin käytössä yleisesti aina valtamedioissa saakka. Siitä voidaankin olla tyytyväisiä, kuinka tapahtuma-ala on noussut esiin.
Tapahtumateollisuus ry:ltä kysytäänkin usein – voiko olla teollisuutta ilman tehdasta?
Mitä tapahtumateollisuus tekee?
Alkutuote – Kohtaamiset ja kokoontumiset
Jalostus – Kohtaamisista tuloksiksi ja elämyksiksi
Lopputuote – Tapahtuma
Tapahtumateollisuutta voidaan ajatella ikään kuin liikkuvana tehtaana, jolla on tavanomaisen tehtaan tavoin myös alkutuote, jalostusvaihe ja lopputuote. Kohtaaminen on alkutuote; ihmiset haluavat kohdata ihmisiä. Vaikka maailma on muuttunut, ja suuri osa kohtaamisista tapahtuu nykyään myös virtuaalisesti, itse kohtaamisen tarve ei ole mihinkään kadonnut. Tapahtumien tekijöiden ja suunnittelijoiden tuleekin mukautua uudenlaisiin tapoihin järjestää tapahtumia.
Erilaisia kohtaamisia voidaan maustaa tuomalla lisäarvoa niiden eri vaiheisiin, jotta ihmisillä olisi entistä mukavampaa kohdata, ja jotta tapahtumissa kävijät saisivat sitä, mitä ovat tulleet hakemaankin. Tätä voidaan kutsua jalostusvaiheeksi.
Lopputuote on itse tapahtuma. Tapahtumien tekemisestä löytyvät samat elementit, kuin teollisuudesta, ja vaikka varsinaista savua tupruttavaa tehdasta ei olekaan, on silti varsin kuvaavaa kutsua tapahtumien tuottamista teollisuudeksi.
Tapahtumien sisältöjä ja formaatteja on erittäin laaja skaala, ja kaikki nämä tarvitset omat verkostonsa tapahtumien tuottamiseksi. Sisältöjä voivat olla esimerkiksi:
Urheilu
Kulttuuri
Taide
Kaupankäynti
Liiketoiminta
Opetus
Koulutus
Viihde
Hengellisyys
Poliittisuus
Juhla
Ja formaatteja taas:
Esitys
Ottelu
Turnaus
Näytös
Näyttely
Messut
Konsertti
Seminaari
Festivaali
Kokous
Gaala
Kaikkien näiden ympärille kytkeytyy paljon erilaista liiketoimintaa, ja tapahtumien vaikutukset ovat huomattavasti laajemmat, kuin ainoastaan tapahtumateollisuuden osuus. Tapahtumateollisuuteen kytkeytyvää liiketoimintaa ovat mm. majoitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalvelut, jotka eivät ole tapahtumatuotannon koordinoimia. Näitä ovat esimerkiksi tapahtumaosallistujien hankkima majoitus tai heidän käyttämät taksipalvelut. Lisäksi tapahtumatilanteet synnyttävät paikallisesti muuta, suoraan tapahtumiin liittymätöntä kulutusta – esimerkiksi festivaalivieras ostaa uudet kengät paikallisesta liikkeestä, kun vanhat kengät tekevät rakkuloita jalkoihin pitkän festaripäivän tuoksinassa. Tapahtumien vaikutukset ovat siis todella laajat myös kuntatalouden ja aluetalouden kannalta.
200 000 ihmisen elinkeino riippuu tapahtumista
Vuonna 2019 tapahtuma-ala käsitti 3200 yritystä, 20 000 täysipäiväistä työpaikkaa ja 175 000 tilapäistä työntekijää. Alan liikevaihto oli 2,35 miljardia euroa. Toimiala vastaa n. 1,2 % Suomen bruttokansantuotteesta ja tuottaa vuosittain 800-1200 miljoonan euron arvonlisän.
Asenteet tapahtumien tekoa kohtaan elinkeinona ovat olleet aiemmin vaihtelevia, mutta viimeistään koronakriisi on avannut silmät näkemään, kuinka suurta liiketoimintaa tapahtuma-ala kokonaisuudessaan on.
Tapahtuma-ala on ollut vahvassa nousussa vuodesta 2012 vuoteen 2019, jona aikana liikevaihto on kaksinkertaistunut. Alalle saatiin noin 100 uutta yritystä ja 1000 työpaikkaa vuodessa.
Todennäköisesti Suomen jokaisesta kunnasta löytyy joku tapahtuma-alan toimija, mutta toki isot keskukset jyräävät – lähes puolet koko alan liikevaihdosta tulee pääkaupunkiseudulta.
Maaliskuussa 2020, kun ”kioskit menivät kiinni”, ja kokoontumisrajoitukset iskivät, tultiin todella kovaa alas. Lukuina se tarkoittaa, että kokonaismenetykset alan liikevaihdossa olivat 1,6 miljardin euron luokkaa, 10 000 ihmistä lomautettiin ja yli 130 000 ihmistä jäi ilman tilapäisiä töitä. Vielä tänäkin vuonna liikevaihdon menetys on miljardin luokkaa. Alan liikevaihdosta on siis kokonaisuudessaan puolessatoista vuodessa hävinnyt 2,6 miljardia euroa. Kun koko liikevaihto oli 2,35 miljardia euroa, nähdään selvästi, että tapahtuma-ala on ottanut suurimman mahdollisen iskun. Ainoastaan lentoliikenteessä menetykset kohoavat samankaltaisiin lukemiin. Menetykset näkyvät niin urheilussa, kulttuurissa kuin liike-elämänkin puolella ja erityisesti pienissä yrityksissä.
Ennen pandemiaa tapahtumateollisuuden tulevaisuus näytti siis hyvältä. Tällä hetkellä ainoa suunta on ylöspäin. Kukaan ei osaa sanoa varmasti, kauanko vie päästä takaisin jo saavutetulle uralle, mutta merkit ovat onneksi jo positiivisen suuntaisia. Urheilun osalta joissain lajeissa on havaittavissa jo selkeää nousua, joissain taas haasteita on vielä paljonkin. Hyvä on myöskin muistaa, että yleisömme on vanhentunut kaksi vuotta, eikä tässä välissä ole uutta yleisöä päässyt syntymään. Tämä on iso haaste, joka on syytä ottaa huomioon niin urheilutapahtumien, kuin kulttuurinkin osalta. Tapahtumien rooli tulee kuitenkin jatkossakin mitä suurimmalla todennäköisyydellä olemaan yksi merkittävä varainhankinnan keino, ja siinä on myös suuri potentiaali, jos se osataan hyödyntää hyvin.
Kulutuskäyttäytymisen muutos vahvistaa tapahtumateollisuuden potentiaalia nyt ja tulevaisuudessa
Kuluttamisen suunnan trendi on jo pidemmän aikaa siirtynyt hyödykkeiden ostamisesta kohti vastuullista kuluttamista sekä palveluiden ja elämysten suosimista. Tämän myötä paikallisten tapahtumien ja paikallisten yleisöjen rooli korostuu. Tapahtumiin lentäminen toiselle puolelle maapalloa tulee oletettavasti jossakin määrin vähenemään, jolloin vastuullisuuden vaatimus auttaa juuri suomalaista urheilua ja kulttuuria. Meillä on jo yleisö, joka pitää vielä pystyä herättämään. Halu, mahdollisuudet ja potentiaali ovat jo olemassa; ihmiset haluavat käyttää rahaa palveluihin ja elämyksiin. Tavaraa on jo monella yli tarpeiden, jolloin kulutus suuntautuu elämyksiin, tapahtumiin ja omaan hyvinvointiin.
Tapahtumien tekeminen on monelle intohimo, jonka päälle on hyvä rakentaa yhteisöllisyyttä ja elämyksiä. Tapahtumat ovat edelleen tärkeä osa ihmisten elämää ja tapahtumilla on voimaa – sen osoittaa jo esimerkiksi Torontoon rakennettava e-sports-areena. Vaikka itse laji on täysin virtuaalinen, halutaan kohtaamisten mahdollistamiseksi rakentaa 500 miljoonan dollarin areena. Tämäkin osaltaan osoittaa sen, että kohtaamisia kaivataan edelleen – tulevaisuudessa ehkä vieläkin enemmän, kuin ennen – ja ihmiset haluavat tulla tapahtumiin. Tarve on maailmalla huomattu, ja se näkyy suurissa investointisuunnitelmissa. Se on tapahtumateollisuuden näkökulmasta ainoastaan hyvä asia, sillä olivatpa tapahtumat sisällöltään mitä hyvänsä, alamme saa siitä aina jotain hyvää.
Uudet yleisöt – uudet kanavat
Yleisömme on koronapandemian aikana vanhentunut kaksi vuotta. Vanha yleisö tulee saada takaisin, ja lisäksi tarvitsemme uusia yleisöjä. Uusien yleisöjen tavoittamiseksi tarvitaan uusia kanavia, mutta on syytä muistaa myös, että tapahtumat ovat media itsessään. Politiikassa puoluekokoukset ja yrityksillä yritystapahtumat toimivat mediana ja kanavana viedä omaa viestiä ja sanomaa eteenpäin ihmisille. Tapahtumaa tulee miettiä myös mediakanavana, ja tulevaisuudessa sen merkitys tulee kasvamaan jatkuvasti. Tapahtumalla on suuri arvo ihmisten tavoittajana ja uusien yleisöjen löytäjänä.
Tapahtumateollisuus on uuden työn airut
Viime aikoina on paljon puhuttu siitä, mitä, ja minkälaista on ”uusi työ”. Alallamme on paljon yksinyrittäjiä. Valtio on jo pitkään puhunut yrittäjyyden puolesta ja siitä, miten yrittäjyyteen tulee kannustaa. Valitettavasti puheet yrittämisen hienoudesta ja sen kannattavuudesta eivät kohdanneet koronan iskiessä, kun tukipaketteja jaettiin. Uskon, että nyt on kuitenkin herätty siihen, miten verkostomme toimii. ”Uusi työ” onkin alallamme sitä, että toimitaan yritysten verkostoina. Tapahtumateollisuus on jo pitkään näyttänyt esimerkkiä toisistaan riippuvien toimijoiden verkostojen kautta toimimisessa, ja tämä malli tulee entisestään jatkumaan ja vahvistumaan. Verkostojen avulla toimiminen tuo paljon ketteryyttä toimintaan ja mahdollisuuksia moneen. Tämä on vahvuus, jonka pohjalta pystymme rakentamaan uutta.
Valtio puhuu paljon luovista aloista. Oheisesta valtion tekemästä selvityksestä käy ilmi ensinnäkin se, mitä luovilla aloilla tarkoitetaan, ja toiseksi se, mikä niiden merkitys on tulevaisuudessa. Tapahtumateollisuuden yrityksistä kuuluu suurin osa luoviin aloihin ja tällä hetkellä luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on alle 4 %. Valtion tavoite on nostaa se 7 %:iin, eli tehdä selvä loikka. Tässä meidän tulee tapahtumateollisuutena olla mukana.
Neljä kilpailuvalttia tulevaisuuteen
Jotta voimme pärjätä kilpailussa tulevaisuudessa, tarvitaan alalle erityisesti:
Sisältöosaamista
Tapahtumien sisältöjen tulee olla riittävän mielenkiintoisia, jotta tapahtuma voi toimia mediana, ja jotta voimme tavoittaa sekä uudet, että vanhat yleisöt.
Teknistä osaamista
Tekniikka menee huimaa vauhtia eteenpäin, ja kehityksen kelkassa pitää pystyä pysymään. Hybriditapahtumat ovat tulleet jäädäkseen, mutta usko liven tekemiseen elää myös vahvana. Live vaatii mitä suuremmissa määrin enemmän ja enemmän tekniikkaa – oli kyse sitten urheilusta, messuista, yritystapahtumista, tai minkä tyyppisistä tapahtumista tahansa. Tulevaisuudessa näemme varmasti yhä pienemmissä tapahtumissa uutta, tapahtumaan lisäarvoa tuovaa tekniikkaa.
Asiakaspalvelun osaamista
Kukaan ei halua mennä tapahtumaan, jossa asiakaspalvelu on huonoa. Tapahtuma on asiakaspalvelua mitä suurimmissa määrin. Monissa tapahtumissa ihmisiä kohtaavat järjestyksenvalvojat, joiden tehtävä on tuoda tietysti turvallisuutta, mutta ensisijaisesti nämäkin kohtaamiset ovat kuitenkin asiakaspalvelua.
Kehittyvät tapahtumapaikat
Kehittyviä tapahtumapaikkoja ja -palveluita vaaditaan koko ajan enemmän. Korona-aika on tuonut esiin myös sen, kuinka vanhakantaisia osa tapahtumapaikoistamme on esimerkiksi muunneltavuuden kannalta. Ilman ylimääräisiä ovia ja vaihtoehtoisia reittejä ei yhteen tapahtumapaikkaan ole voinut montaa ihmistä ottaa sisään. Teknisesti hyvän tapahtuman tekeminen vaatii myös tapahtumapaikalta paljon. Tämä on kehittämistarve, jossa valtionkin pitää olla mukana, mutta lisäksi tulee pystyä löytämään investointeja ja yksityistä rahaa.
Eventio Groupin tarjoamiin varainhankintaratkaisuihin voit tutustua Eventio Groupin ja Olympiakomitean Suomisport-palvelun yhteistyösivustolla varainhankinta.fi. Samalta sivulta voit myös helposti ottaa haluamasi ratkaisut käyttöön, tai jättää vaikka yhteydenottopyynnön.
Comments