Tämä blogijuttu kertoo asiakkaamme Teatteri Kultsan syksyn 2021 tuotannosta. Teatteri Kultsa käyttää Evention järjestelmää lipunmyynnissä sekä kassalla, että verkkokaupassa. Tutustu tarkemmin Evention palveluihin teattereille.
Klemoloitten suosikkinäytelmän jatko-osa yleisön pyynnöstä Teatteri Kultsassa
Teatteri Kultsa harjoittelee parhaillaan Leea Klemolan ja Klaus Klemolan näytelmää Kohti kylmempää. Ensi-ilta on 23. lokakuuta ja esitykset jatkuvat 17. joulukuuta asti. Näytelmä on jatkoa Klemoloitten kiitetylle Kokkola-näytelmälle, joka nähtiin Teatteri Kultsassa vuonna 2017.
Molemmat näytelmät on Teatteri Kultsaan ohjannut Jalmari Jalonen. Hän kertoo, että jatko-osan tekemiseen syntyi Kokkolasta suorastaan velvoite.
”Kyseltiin jo silloin yleisöstä, että kai tämä jatko-osakin tulee.”
Jatko-osan tekeminen tuntui Jalosesta kuitenkin mahdottomalta heti Kokkolan jälkeen, vaikka maailma ja osa hahmoista ovat samanlaisia. Spektaakkelin sovittaminen pieneen tilaan on nytkin ollut teknisesti haastavaa.
”Kohti kylmempää on leimallisesti suuren näyttämön näytelmä, ja mukana on 12 näyttelijää. Miten suuren näyttämön ratkaisut toteutetaan Kultsan huoneteatterissa? Kokkolassakin oli paljon porukkaa, mutta se tapahtui enimmäkseen sisällä. Sen sijaan Kohti kylmempää sijoittuu mannerjäätikölle. Siinä on valtavat mittasuhteet.”
Jalosen työtä helpottaa merkittävästi, että osan ohjausvastuusta ottaa apulaisohjaaja Virve Laasonen.
Mustan huumorin ystäville
Kohti kylmempää jatkaa Kokkola-näytelmän tarinaa. Päähenkilö Marja-Terttu pitää nyt maailman pohjoisinta grilliä Grönlannissa, mutta kaipaa yhä kylmempään. Hänen ystävänsä Piano Larssonin johtama retkikunta on matkalla perustamaan uutta yhteiskuntaa.
Jalmari Jalosen mukaan Kohti kylmempää -näytelmässä on perimmältään kyse siitä, että maailmassa jokainen on outo. ”Ei kannata ottaa asioita vakavasti. Kukaan ei ole normaali.”
Jalonen korostaa, että kyseessä ei kuitenkaan ole opetusnäytelmä. Hän suosittelee esitystä Klemolan tuotantoa tunteville ja yleensäkin vähän mustemman huumorin ystäville.
”Tässä ei saarnata mitään. Jos M/S Romantic ja Ihmebantu viehättävät, niin tämäkin!”
Kokkolalainen pk-yrittäjä hoitaa kuntoon
Näyttelijöistä kaikki paitsi yksi ovat näytelleet Teatteri Kultsassa aiemminkin. Muutama heistä oli mukana myös Kokkola-näytelmässä, mutta vain Kati Hynninen on edelleen samassa roolissa, Marja-Terttuna. Piano Larssonia näyttelee tällä kertaa pitkän linjan kultsalainen Pasi Kuivalainen.
”Piano Larsson on kokkolalainen pk-yrittäjä, hoidetaan kuntoon -tyyppi, joka luulee hoitavansa kaiken kuntoon ja uskoo itseensä enemmän kuin laki sallii”, Kuivalainen kuvailee roolihahmoaan. ”Olen näytelmän tavallinen hahmo, joka katsoo friikkisirkusta. Edustan jalat maassa olevaa tyyppiä. Olen näytelmän maailmassa kantava voima, vaikka varsinaisesti näytelmä on Marja-Tertun tarina tai ilmastonmuutostarina.”
Kuivalainen on harjoituksissa saanut katsella sivusta, kun muut näyttelijät rakentavat sketsihahmojaan.
”On tulossa muhevia hahmoja!” hän kehaisee.
Kuivalaisen oma roolihahmo on yksi ja kokonainen roolihenkilö, joka vieläpä muistuttaa häntä itseään.
”Piano Larsson on ruumiillistuma sellaisesta kuin minä olen. Ikäiseni mies on kysymyksessä.”
Kuivalainen kertoo, ettei ollut ensimmäinen, jota Piano Larssonin rooliin pyydettiin. Hän arvelee, että hänen aiemmat taiteelliset tuotoksensa auttoivat roolin saamisessa, vaikka hän ei ollutkaan mukana vielä Kokkola-näytelmässä. Merkitystä saattoi olla silläkin, että hän on asunut Kokkolassa.
”Olen ollut vuoden Kokkolassa kielikurssilla”, hän naurahtaa. ”Hahmoni pitää näytelmän mukaan puhua Kokkolan murretta.”
Olen nauranut enemmän kuin koskaan
Kuivalainen otti roolinsa ilomielin vastaan, koska oli käynyt aikoinaan katsomassa Kokkola-näytelmän Teatteri Kultsassa ja pitänyt siitä.
”Se on näytelmä, jossa olen nauranut enemmän kuin koskaan!”
Kuivalainen muistuttaa, että Leea Klemola tekee parhaillaan Q-teatteriin uutta näytelmää.
”Ollaan täällä Kultsassa nytkin ajan hermolla! Leea Klemola on yksi rappioromantiikan ja rock’n’rollin vapaan, röyhkeän ja riettaan ilmaisun aikakauden kiinnostavimmista tekijöistä.”
Puvustus ei mene normivaatteilla
Klemoloitten luomien hahmojen tuomisessa Teatteri Kultsan näyttämölle auttaa kaksi puvustajaa.
”Kohti kylmempää on raju ja outo näytelmä, absurdia touhua, eikä se todellakaan mene normivaatteilla! Siinä on hyvin mielenkiintoinen kavalkadi kaikenlaisia kummallisia otuksia ja hahmoja, ei mitään normaalia”, luonnehtii Teija Kotka-Pulkkinen, toinen näytelmän puvustajista. Hän ei kuitenkaan suostu paljastamaan enempää. ”Saavat ihmiset sitten teatterissa hämmästyä ja kauhistua”, hän lupaa.
Kotka-Pulkkinen kertoo pitävänsä Klemoloitten tuotannosta niin paljon, että suostui puvustajaksi jo ennen kuin oli lukenut tekstiä. Näytelmä kuitenkin osoittautui puvustamisen kannalta niin haastavaksi, että hän pyysi työparikseen Susanna Nyströmin, jonka kanssa on aiemminkin puvustanut yhdessä.
Puvustajilla ei Kotka-Pulkkisen mukaan ole tarkkaa keskinäistä työnjakoa. ”Susanna on haka ompelussa ja tekee erikoisempia puvustuksessa tarvittavia elementtejä, kun taas minä olen innostunut olemassa olevien vaatteiden muokkaamisesta uuteen tarkoitukseen. Kirpputorien kiertäminen on yksi tärkeä osa tätä puvustusrumbaa. Omasta puvustosta on myös löytynyt käyttökelpoista materiaalia.”
Kotka-Pulkkinen ei suunnittele puvustusta pelkän näytelmätekstin perusteella.
”Minun pitää nähdä hahmot näyttämöllä, jotta saan sieltä mielikuvia niiden puvuille. Vaikeaa on pähkäillä, miten asut saa valmistettua yksinkertaisimmin ja halvimmalla. Pienessä teatterissa puvustusbudjetti ei päätä huimaa normaalioloissakaan, saati nyt pakollisen pitkän esitystauon jälkeen. Mielikuvituksen viimeisetkin rippeet on otettava käyttöön.”
Mikään ei ole mahdotonta
Kotka-Pulkkinen korostaa, että teatteriesitys on aina monen osasen summa. Kokemukseen vaikuttavat niin valot, puvut, lavastus ja rekvisiitta kuin roolihahmot.
”Kaiken pitää nivoutua yhdeksi kokonaisuudeksi. Haluan osaltani puvustuksella kertoa katsojille sen, ettei mikään ole mahdotonta, varsinkaan tässä näytelmässä.”
Sen sijaan katsojan ei Kotka-Pulkkisen mielestä tarvitse pohtia puvustusta esityksen aikana.
”Eivät katsojat mieti, miten hirvittävä homma on ollut ja millaista kikkailua on tarvittu, että on saatu näyttelijälle sellainen puku kuin hänellä on. Eivät he myöskään ajattele, kuinka hirveän kuuma näyttelijöillä puvussaan voi olla!” hän nauraa.
Kotka-Pulkkisen mukaan puvustuksesta kiinnostuneita saisi olla enemmänkin. ”Kun tehdään paljon näytelmiä, mitä enemmän puvustustaitoisia teatterissa on, sitä parempi. Tulkaa puvustamaan, ihmiset, se on mielenkiintoista ja haastavaa!”
Jos on kiinnostunut puvustamisesta, kannattaa pukuja siis katsoa tavallista tarkemmin.
Ihmeellistä yhdessä
Pasi Kuivalainen toteaa, että on hienoa olla taas teatterin lavalla. ”Yhtä hienoa on tietysti olla katsomossa. Hyvä, että alkaa taidepato purkautua ja rajoitukset laueta!”
Ohjaaja Jalonen kiteyttää yhteisen sanoman: ”Tervetuloa teatteriin pitkän tauon jälkeen kokemaan jotain ihmeellistä yhdessä muiden ihmisten kanssa!”
Leea Klemola & Klaus Klemola: Kohti kylmempää.
Ohjaus: Jalmari Jalonen.
Esitykset 23.10.–17.12.2021.
Teatteri Kultsa, Käenkuja 6–8, Helsinki.
teatteri-kultsa-kokkolasta-kohti-kylmempääTeatteri Kultsa harjoittelee parhaillaan i
Teatteri Kultsa ry. on lähes 80-jäseninen helsinkiläinen pienteatteri, joka toimii Käenkujan uudistetussa väestönsuojassa. 4-6 ensi-iltaa vuosittain tuottavan teatterin ohjelmistoon kuuluvat lisäksi konsertit ja klubi-illat.
Commentaires